sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Vinnie lampailla ja Osmo jäljellä

Koiratäyteinen viikonloppu alkoi lauantaina Vinnien pentutreffien merkeissä. Ajettiin Nurmijärvelle lammaslaitumelle treffaamaan muita veljeksiä. Annettiin pentujen ensin jonkin aikaa riehua keskenään ja sitten siirryttiin pienemmän aitauksen vierelle ja jokainen sai vuorollaan käydä katsomassa lampaita.

Vinnie ei ensin huomannut lampaita, vaan se söi kakkaa antaumuksella. Hetken pyörittyään aitauksessa se kuitenkin tajusi lampaat ja kiinnostui niistä. Sillä oli pientä taipumusta päästä pysäyttämään lauma mutta eihän noin pienestä pennusta mitään paimennusta vielä voi odottaa.




Tänään osallistuttiin Osmon kanssa jäljen peruskokeeseen. Aamulla olin toivoa täynnä kun lämpömittari näytti kymmentä astetta ja pilvet peittivät taivaan. Aamupäivällä kuitenkin pilvet lähtivät ja lämpötila nousi kahteenkymmeneen asteeseen.

Koe pidettiin Tammisaaressa ja se oli meidän oman yhdistyksen järjestämä. Meidän vuoro oli arvonnan tuloksena kolmas, joten jouduttiin odottamaan omaa vuoroa noin tunti. Hallinta ja luoksepäästävyys menivät hyvin, rivissä ei ollut rähjääviä tai haukkuvia koiria provosoimassa Osmoa, joten Osmokin pysyi hiljaa. Luoksepäästävyydessä Osmo ei juurikaan kiinnostunut testaajasta mutta eipähän ainakaan mutristanut huuliaan.

Jäljelle lähdettiin puoliltapäivin. Janalla kuljettiin ensin päästä päähän, Osmolla oli ainakin yhdessä kohtaa joku ajatus, mutta se ei lähtenyt jatkamaan, joten käveltiin koko jana. Takaisintulomatkalla Osmo selvästi reagoi yhdessä kohtaa ja lähti jäljelle, siitä saatiin myös lupa jatkaa.

Ensimmäinen esine löytyi suhtkoht helposti, sen jälkeen tehtiin yksi ylimääräinen kaarros mutta palattiin takaisin edellisen esineen kohdalle hukkumisen jälkeen. Toinen esine löytyi myös suhteellisen helposti mutta sen jälkeen vaikeukset alkoivat. Osmo sai ilmavainun jostain ja osittain jäljesti, osittain meni ilmavainulla. En ollut varma oliko sillä haju viimeisestä, isoimmasta esineestä vai oliko kyseessä joku muu. Päätin kuitenkin lähteä seuraamaan, sillä Osmo meni tosi määrätietoisesti ja lujaa!

Jossain kohtaa kuitenkin annoin periksi ja ihmettelin vaihtunutta jäljestämistyyliä. Jäljen oli pakko olla jonkun muun tai eläimen. Palattiin takaisin siihen, mistä Osmo sai ilmavainun ja jonkin ajan pyörimisen jälkeen Osmo löysi kolmannen esineen - tiesin siis, että ollaan jäljen päällä. Osmo oli ihan läkähdyksissä jo tässä vaiheessa ja lähinnä vain etsi vettä. Tsemppasin sitä kuitenkin jatkamaan vielä ja löydettiin lopulta viimeinenkin esine.

Kaikki neljä esinettä siis löytyivät mutta eivät helposti. Aikaa meni hieman enemmän, kuin mitä pitäisi mutta testaaja päätti, että suoritus oli hyväksytty. Olosuhteet olivat haastavat, sillä metsä oli äärimmäisen kuiva. Muut 3 koirakkoa oli kaikki hylätty. Aikamoinen työvoitto siis!

lauantai 12. toukokuuta 2018

Vinnie

Eilen saatiin perheenlisäystä, sillä pieni Vinnie muutti meille <3 Vinnie on Playday´s kennelistä Nurmijärveltä ja on viralliselta nimeltään Playday´s Funny Dog Catch. Reipas pieni poika on nyt 8 viikkoa vanha ja tulevaisuuden suunnitelmissa on mahdollisesti rakentaa Vinniestä pelastuskoira ja tokokoira. Ensin on kuitenkin tutustumisen aika, ja yksi tärkeimmistä on, että Osmo otti pennun hyvin vastaan.


Olen koirien kanssa kotona nyt neljä päivää, sillä sain vapaata töistä. Vinnie on tosi rohkea ja tutkii paikkoja aktiivisesti, sillä on kuitenkin myös mahtava taito rentoutua ja rauhoittua. Aika näyttää, mihin kaikkeen tästä pienestä pennusta tulevaisuudessa on <3



sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Pelastuskoiraleirillä

Viikonloppu vietettiin Loimaalla Keski-Uudenmaan hälytyskoirien järjestämällä pelastuskoiraleirillä. Lumitilanteesta johtuen ei järjestetty jälkitreenejä, mutta hakutreenejä oli senkin edestä. Leiripaikalle mentiin jo perjantaina, silloin tosin oli vuorossa esittäytyminen ja yhdessäolo. 



Lauantaina aamupäivällä aloitettiin taajamatreenillä. Meidän alue oli kouluympäristö Loimaan keskustassa. Otettiin Osmolle kolme maalimiestä enkä itse tiennyt niiden paikkoja. Meille tehtiin källi, kun maalimiehet oli laitettu ihan vierekkäin - toinen oli hiekoituslaatikon sisällä ja toinen takana ulkopuolella. Osmo ilmaisi ensimmäisenä laatikon takana olleen ja koska en tajunnut jäädä odottamaan toista ilmaisua jatkettiin vaan matkaa eteenpäin.


Toinen maalimies löytyi koulun toiselta puolelta pahvinkeräyslaatikon päältä. Sen Osmo tarkensi hyvin ja ilmaisukin oli oikein mallikas. Siitä jatkettiin eteenpäin koulua ympäri kunnes Osmo aika pian sai hajun edellisestä hiekoituslaatikosta ja ilmaisi senkin. Tästä opimme siis sen, että tuplapiiloja olisi hyvä treenata ja löydön jälkeen tulisi aina tehdä lähialue-etsintä.





Lauantaina iltapäivällä tehtiin pidempää etsintää. Aikaa oli käytettäväksi yksi tunti per koira, joten lohkottiin meille 38 ha alueesta n. 10 ha pienempi alue. Lähdettiin alueen reunaa pitkin alueen takalaitaa kohti ja maalimies löytyikin jo 10 minuutin etsinnän jälkeen. Osmo haukahti kerran ja tuli katsomaan mihin jäin, sen jälkeen meni takaisin maalimiehelle ja ilmaisi hieman epävarmasti. Sovittiin, että maalimies siirtyy samaa reittiä takaisinpäin ja jää autojen lähelle alueen toiseen reunaan. Etsittiin toinen lohko alueesta ja maalimies löytyi uudestaan, tällä kertaa varmemmalla ilmaisulla.

Lauantaina illemmalla otettiin Osmolle kaksi maalimiestä. Toinen oli tukkikasan takana istumassa tukin päällä. Sen Osmo löysi nopeasti ja ilmaisi hyvin. Toinen oli vartiotornissa, minkä ovi oli kiinni. Osmo sai siitä nopeasti hajun mutta joutui tovin tarkentamaan kunnes löysi. Haukkui kuitenkin oikein hyvin.

Sunnuntaina aamupäivällä otettiin Osmolle kolme maalimiestä. Ensimmäinen oli risukasan alla kaatuneen puun juurien takana. Sen Osmo löysi nopeasti mutta joutui tarkentamaan eikä oikein löytänyt parasta paikkaa haukkua. Vaikka ei pitäisi, autoin sitä paremmalle paikalle haukkumaan. Toinen löytyi vähän matkan päästä toisen risukasan alta pressun sisältä. Siitä Osmo sai nopeasti hajun ja joutui taas tovin tarkentamaan, ilmaisu oli kuitenkin hyvä ja oikeassa kohtaa. Kolmas oli helppo riistapellon laidassa. Iltapäivällä otettiin vielä nopea näkölähtö ja palkka haukun aloituksesta.

Nyt on kotona jokseenkin väsyneet koira sekä ohjaaja. Leiri oli hyvä ja opettavainen. Saatiin treenattua paljon asioita, mitä ei normaalisti treeneissä treenata ja sain paljon hyviä treenivinkkejä sekä omaan, että ryhmäläisten treeniin.


 Taajamakuvista kiitos Noora Lavoselle.

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Arki rullaa

Arki rullaa meillä lähes tavanomaiseen tapaan. Ollaan Osmon kanssa treenattu aktiivisesti hakua ja jälkeä, Nelson oli meillä hoidossa hiihtoloman ajan ja Savu oli hoidossa lauantaista torstaihin. Itse olen tässä kuussa vihdoinkin valmistumassa ammattikorkeakoulusta, joten oma arki muuttuu aikalailla. Kerrankin otin kameran mukaan lenkille ja sain vähän laadukkaampiaki kuvia kännykkäkuvien rinnalle.





Nelson pääsi pelastuskoiraryhmän kanssa metroajelulle




Osmon löytämä maalimies


tiistai 2. tammikuuta 2018

Uuden vuoden tavoitteita

Taas on vuosi vaihtunut! Osmo vietti perinteisesti uuttavuotta vanhempieni luona, minä puolestaan Tammisaaressa kavereiden kanssa. Nyt on taas aika katsoa menneitä ja tulevia tavoitteita.

Vuoden 2017 tavoitteet olivat tällaiset
- Osmon selkä kuntoon
- Kuntoutus takaisin tavalliseen arkeen
- Aktiivisempi treenaaminen
- Mahdollisesti pelastushakukokeeseen


Kerrankin ollaan toteutettu kaikki tavoitteet! Osmon selkä tuli kuntoon keväällä ja kuntouduttiin takaisin tavalliseen arkeen. Ollaan treenattu aktiivisesti, loppukesästä lähtien ollaan oltu tosi ahkeria treenaamaan hakua ja jälkeä. Suoriuduttiin Osmon kanssa pelastushaun loppukokeesta. 

Vuoden 2018 tavoitteet voisivat olla nämä:
- Jälki peruskoe
- Toko voittajaluokan liikkeet (lähes) kuntoon
- Virta harjoituksia ja mahdollisesti syksyllä Virta-kokeeseen. 

+ Aktiivinen treenaaminen ja terveenä pysyminen

Sarin ottama kuva viime jälkitreeneistä. 

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Hakua ja jälkeä jaksaa, Osmo 6v

Osmo täytti marraskuun 30. päivänä jo kuusi vuotta. Mihin aika on oikein rientänyt. Osmo on kyllä ihana koira, myös vikoineen. Kuusivuotiaan ainoa vanhenemisen merkki on pieni rasvapatti rinnassa, vaikka eihän kuusivuotias mikään ikäloppu tosiaankaan ole. 


Osmon kanssa oltiin Vantaalla vahtimassa Valtsua ja valkoisia muutama viikko sitten kun vanhempani olivat Dubaissa lomalla ja valkoisten omistaja Himoksella. Samalla reissulla käytiin katsomassa Sipoossa pidettäviä agilitykisoja ja tavattiin samalla pitkästä aikaa Tuuli ja bc Kaapo, jotka olivat kisaamassa. 



Sen lisäksi ollaan tosiaan treenattu lähinnä hakua ja jälkeä. Meillä oli itsenäisyyspäivänä yhteistreenit LUPin (Länsiuudenmaan pelastuskoirayhdistys) kanssa ja meille saatiin vihdoinkin järjestettyä pidempi etsintä. Alue oli reilu 30 ha, aloitettiin tienvarsietsinnällä liinassa, mistä poimittiinkin yksi jälki. Jälkeä ei seurattu ihan perille asti, sillä Osmo vaihtoi puoliksi ilmavainuun ja hukkasi jäljen. Lähetin ilmavainulla etsimään ja maalimies löytyi hetkessä. 

Loput alueesta käytiin sekä "leikisti", että oikeesti läpi, eli käytiin teoriassa läpi osa mutta jotta etsinnästä ei tulisi aivan liian pitkää hypättiin muutaman pienalueen yli. Toinen maalimies löytyi 1h15min päästä kallionsolasta. Käveltiin solan toista puolta ja pyysin Osmon alas solaan katsomaan. En kuitenkaan mennyt mukaan katsomaan eikä siten tarkistettu koko solaa. Maalimies löytyi samasta solasta vähän aluetta takaisinpäin. 

Sen jälkeen ollaan treenattu jäljen nostoja S-muotoisella jäljellä. Palkkasin siis aina jäljen nostosta ja sen jälkeen nostettiin se uudestaan toisesta kohdasta. 


Haussa ollaan pitkän etsinnän jälkeen treenattu lähinnä ilmaisua. Videolla Annen kuvaama video piilosta. 

tiistai 21. marraskuuta 2017

Hyväksytty

Reilu viikko taaksepäin osallistuttiin uudemman kerran pelastushaun loppukokeeseen. Tällä kertaa kokeeseen, mikä järjestettiin Raisiossa. Koe alkoi klo 21, ensimmäinen koirakko pääsisi metsään n. 21.30 ja viimeinen n. 01:30. Ahdisti ajatus, että joutuisi olemaan viimeinen ja odottamaan autossa yli puolenyön.

Arpaonni ei suosinut, sillä me oltiin neljänsiä. Ensimmäinen ja viimeinen tosin olivat kaveruksia ja halusivat mieluiten olla peräkkäin ja lähteä samaan aikaan samalla autolla, joten sain vaihtaa paikkaa ensimmäisen kanssa. Jännittämiselle ei siis juurikaan jäänyt aikaa. Sosiaaliosuus meni oikein hyvin, tosin rivissä ei ollut myöskään ärsyttävästi haukkuvia koiria, joista Osmo ei tykkää.

Meidän vuoro oli tosiaan ensimmäisenä, seuraaminen meni vähän hankalasti haastavassa kuraisessa maastossa ja Osmo liukui vähän liian pitkälle eteen. Kutsuin kuitenkin aina takaisin sivulle, eikä se näyttänyt häiritsevän testaajaa. Paikallaolosta Osmo lähti heti aluksi, mutta käskin suoraan takaisin maahan, ja koska Osmo pysyi kuitenkin koko loppuajan saatiin jatkaa eteenpäin.

Punaisella merkitty koealue, vihreällä kulkureitti, numeroilla maalimiehet.
Lähdettiin alueen luoteiskulmasta. Päätin lähteä halkomaan aluetta pituussuunnassa ja alueelle päästyä päätin tehdä aika tiheästi kierroksia. Alueella oli tosi tiivistä kuusikkoa ja ainakin länsireuna oli todella haastavaa maastoa. Ensimmäinen maalimies löytyi, kun kuljettiin etelä-pohjois -suunnassa. Haukku tuli nopeasti ja tällä kertaa hyväksyin sen heti ensimmäisistä haukuista. 

Jatkettiin eteenpäin etsintäsuunnitelmassa, kiivettiin kallioiden päälle ja vasta muutaman luupin jälkeen Osmo irtosi pellon reunalle, missä kuusien välissä oli seisova maalimies. Matka jatkui ja hyvin nopeasti Osmo sai hajun kolmannesta maalimiehestä.

Koe meni hyvin, itse sain kommentiksi miettiä, kannattaako alue käydä läpi niin nopeasti (liian kova vauhti). Aikaa koealueen läpikäymiseen meni 28 minuuttia, kun kattoaika on 45 min. Huomasin toki jälkeenpäin, että olisi kannattanut lähteä halkomaan aluetta länsi-itä -suunnassa. Tuuli ilmeisesti tuli kuitenkin etelästä pohjoiseen vaikka olin katsovani, että tuulee idästä länteen. 

Kokonaisvaikutuksena oikein hyvä suoritus! Osmo irtosi paljon paremmin, kuin aikaisemmissa kokeissa ja itselläkin oli paljon varmempi olo. Tästä on hyvä lähteä polulla eteenpäin kohti uusia haasteita. 

Kurainen koira suorituksen jälkeen. 


Tänä sunnuntaina treenattiin hakua Kopparnäsissa Inkoossa. Päätin ottaa Osmon ensimmäiseksi, jolloin alue oli vielä tyhjä. Maalimiehet kävelivät alueelle ulkopuolelta ja suoraan piiloihin. Lähdin Osmon kanssa pellonreunaa halkoen maalimiehen tekemää jälkeä. Osmo nosti jäljen, vaikkei koskaan olla noin tuoreita jälkiä ajettukaan, ja jotenkuten jäljesti ensimmäiselle maalimiehelle.

Käveltiin alueen toiselle reunalle, mistä Osmo löysi toisen jäljen. Sitä oli ilmeisesti vaikeampi seurata ja Osmo poukkoili paljon enemmän. Maalimies löytyi, tosin en tiedä oliko ilma- vai maavainulla. Osmo haukahti muutaman kerran ja tuli katsomaan mihin jäin, maalimies oli kallion päällä ja itse olin jäänyt aika paljon jälkeen. Osmo meni kuitenkin takaisin haukkumaan heti, kun oli saanut näköyhteyden.

Kolmatta lähdettiin taas hakemaan alueen reunalta, tämä maalimies oli jyrkänteen keskellä niin, että Osmo ei päässyt sinne maalimiehen viereen. Osmo haukkui moneen eri kohtaan mutta odotin, että tarkentaisi kunnolla missä maalimies on. Odoteltiin jonkin aikaa ja lopulta Osmo tarkensi oikeaan paikkaan.


Höppänä katsoo ikkunasta.
Viime perjantaina oltiin pienen ryhmän kanssa yhteiskävelyllä Espoon keskuksessa. Kävelyllä mm. kannettiin koiria rullaportaissa, kuljettiin hissillä pareittain, juteltiin ihmisille ja odoteltiin Espoontorilla. Aika harvoin sitä enää liikkuu vilkkaissa paikoissa Osmon kanssa. Vantaalla asuessa, ja etenkin silloin kun en vielä omistanut ajokorttia, tuli liikuttua paljonkin Osmon kanssa. Nykyään auto on kuitenkin se mukavin valinta ja ollaanhan me asuttu maalla jo kolme vuotta. 

perjantai 10. marraskuuta 2017

Me tokoillaan!

Nyt kun muutettiin pienen perheemme kanssa Kirkkonummelle saatiin Osmon kanssa liittyä Quickettien treeniryhmään, joka treenaa torstaisin Agimestan hallilla. Kaksi kertaa ollaan jo käyty tokoilemassa, aiheina mm. ruutu, ohjattu nouto, seuraaminen, paikallaolo ja metallinouto. En tiedä jaksanko treenata niin päämäärätietoisesti, että saisin meidät valmiiksi voittajaluokkaa varten mutta onhan treenaaminen muutenkin kivaa.

Vas. Kelpie Yacatis Coventinah-Allunga "Hippa", Q Tin Soldier "Sam", Q Wall-E "Pipkin", Q Toy Story "Andy", Q Wonderwall "Osmo", Q Way Of Life "Jendi", Q Wish Upon A Star "Asta", Q Ringmaster "Masi", Q In Love "Minja", Q In Action "Sulo" ja Q Racketeer "Maui". 
Muuton aikana muutama viikko sitten Osmo oli hoidossa vanhempieni luona Vantaalla. Muuttoapulaisina lauantaina meillä oli valkoiset tytöt.


Ollaan Osmon kanssa käyty tutustumassa uusiin lenkkimaastoihin. 
Hakuryhmän kanssa ollaan käyty treenaamassa Ruduksen Turvapuistossa Ämmässuolla. 
Osmon kanssa tapettiin aikaa kahvilassa Tammisaaressa, kun itse olin ollut tunnin luennolla koulussa ja kahden tunnin päästä vasta oli hakutreenit. 

maanantai 2. lokakuuta 2017

Quicket-leiri ja haun loppupimeä

Toissaviikonloppuna oltiin Kuralan kartanolla jo kolmannella Quicket-leirillä. Tällä kertaa oltiin mukana koko viikonlopun ajan. Osmon kanssa treenattiin perjantaina vähän tokoa, lauantaina aamupäivällä jälkeä, lauantaina iltapäivällä esineruutua ja sunnuntaina aamupäivällä hakua.

Perjantain tokossa treenattiin vähän höntsäillen seuraamista, paikallaoloa ja kaukokäskyjä. Motivaatio tokon suhteen on ollut pitkään aika matalalla kun täällä Tammisaaressa ei oikein ole ollut treeniseuraa.

Lauantain jäljestyksessä Heidi teki meille n. 200m pitkän jäljen metsään, jäljellä oli 4 esinettä. Jälki ehti vanheta noin 2 tuntia ja sadetta tuli kaatamalla. Kerran aiemmin ollaan jäljestetty sateessa ja se meni itseasiassa todella hyvin, joten odotukset olivat aika hyvät. Jälki löytyi janalta hyvin ja kaikki esineet ilmaistiin opetetulla tavalla. Jäljellä oli myös yksi kaatuneen puun ylitys, mikä sujui hyvin.

Lauantain esineruudussa tehtiin Osmon kanssa vähän pentutyylistä treeniä, sillä me ollaan viimeksi treenattu tätä ehkä 4 vuotta sitten. Ilona vei alueelle esineet niin, että Osmo näki. Osmo kyllä etsi aktiivisesti ja pysyi alueella, mutta voi olla, ettei oikein kuitenkaan tiennyt mitä haki. Löysi ensimmäisen esineen itse alueelta ja toisen etsintään menin auttamaan.

Sunnuntaina oltiin Osmon kanssa ainoita, jotka teki pelastushakua, muut teki PK-hakua. Meillä oli siis tallaamaton alue, lukuunottamatta kolmea maalimiestä, jotka sinne käveli. Alue oli n. 1,5ha, kivikkoa, kalliota ja hakkuujätteitä. Ensimmäisen ja toisen löysi nopeasti ja ilmaisi hyvin, kolmatta joutui vähän enemmänkin hakemaan.


Lauantaina 30.9. oltiin Osmon kanssa haun loppupimeän kokeessa. Odotukset oli kovat, koska treeneissä oli mennyt aiemmin niin hyvin. Meidän vuoro oli neljäntenä, eli päästiin metsään n. klo 23. Alue oli, niinkuin koesäännöissä lukee, 3 ha ja maalimiehiä oli 3. Aikaa alueen läpikäymiseen oli 45 minuuttia.

Lähdettiin Osmon kanssa kiertämään aluetta oikeasta reunasta kartalla ylöspäin ja sieltä takareunalle, missä oli iso jyrkänne. Kierreltiin hullulla jyrkänteellä tovi kunnes vahingossa törmäsin maalimieheen. Jäin odottelemaan hetken ja lähdin kiertämään maalimiestä. Törmäsin kuitenkin maalimieheen uudestaan ja testaaja antoi varoituksen sanan. Osmo alkoi ilmaisemaan mutta hieman liian kaukana eikä tarkentanut missä maalimies oli. Kyselin siltä sitten "missä on?" ja sain varoituksen koiran auttamisesta ilmaisussa. Hyväksyin kuitenkin huonon ilmaisun ja saatiin vielä jatkaa matkaa.

Kierrettiin alueen reunaan asti ja lähdin siksakkaamaan alueen halki. Oltiin kävelty koko alue läpi ja löydetty vain yksi. Oma usko alkoi loppumaan ja kyselin jo, alkaako aika loppumaan. Koska aikaa oli kuitenkin jäljellä vielä 15 minuuttia päätin lähteä halkomaan alueen. Löydettiin yksi seisova maalimies, minkä Osmo ilmaisi hyvin. Tosin myöhemmin ilmeni, että Osmo oli käynyt sielä jo aiemmin ilmaisematta.

Tämän tietämättä jatkettiin kuitenkin eteenpäin ja hakkuuaukiolla, mikä oli täynnä hakuujätekasoja, huomasin Osmolla olevan hajun. Kierrettiin yhtä kasaa, kun Osmo sitä niin haisteli. Toisella kierroksella se meni taas samaan kohtaan haistelemaan ja alkoi vaikeasti haukkumaan, jos sitä haukkumiseksi edes voi kutsua. Hyväksyin ilmaisun kuitenkin.

Lopputulokseksi hylätty suoritus. Ilmaisuun varmuutta oudoilla maalimiehillä. Testaajan mielestä ollaan superhyvä pari ja päästään vielä pitkälle. Hänen mielestä meidän yhteistyö pelaa. Meidän pitää nyt treenata vaikeampia maalimiehiä, muullakin kuin pressulla peitettyjä (lue: kokonaisten puiden alle haudattuja). Kyllä ärsyttää kovasti, mutta ymmärrän toki, ettei testaaja voinut meitä hyväksyä.