Perjantain tokossa treenattiin vähän höntsäillen seuraamista, paikallaoloa ja kaukokäskyjä. Motivaatio tokon suhteen on ollut pitkään aika matalalla kun täällä Tammisaaressa ei oikein ole ollut treeniseuraa.
Lauantain jäljestyksessä Heidi teki meille n. 200m pitkän jäljen metsään, jäljellä oli 4 esinettä. Jälki ehti vanheta noin 2 tuntia ja sadetta tuli kaatamalla. Kerran aiemmin ollaan jäljestetty sateessa ja se meni itseasiassa todella hyvin, joten odotukset olivat aika hyvät. Jälki löytyi janalta hyvin ja kaikki esineet ilmaistiin opetetulla tavalla. Jäljellä oli myös yksi kaatuneen puun ylitys, mikä sujui hyvin.
Lauantain esineruudussa tehtiin Osmon kanssa vähän pentutyylistä treeniä, sillä me ollaan viimeksi treenattu tätä ehkä 4 vuotta sitten. Ilona vei alueelle esineet niin, että Osmo näki. Osmo kyllä etsi aktiivisesti ja pysyi alueella, mutta voi olla, ettei oikein kuitenkaan tiennyt mitä haki. Löysi ensimmäisen esineen itse alueelta ja toisen etsintään menin auttamaan.
Sunnuntaina oltiin Osmon kanssa ainoita, jotka teki pelastushakua, muut teki PK-hakua. Meillä oli siis tallaamaton alue, lukuunottamatta kolmea maalimiestä, jotka sinne käveli. Alue oli n. 1,5ha, kivikkoa, kalliota ja hakkuujätteitä. Ensimmäisen ja toisen löysi nopeasti ja ilmaisi hyvin, kolmatta joutui vähän enemmänkin hakemaan.
Lauantaina 30.9. oltiin Osmon kanssa haun loppupimeän kokeessa. Odotukset oli kovat, koska treeneissä oli mennyt aiemmin niin hyvin. Meidän vuoro oli neljäntenä, eli päästiin metsään n. klo 23. Alue oli, niinkuin koesäännöissä lukee, 3 ha ja maalimiehiä oli 3. Aikaa alueen läpikäymiseen oli 45 minuuttia.
Lähdettiin Osmon kanssa kiertämään aluetta oikeasta reunasta kartalla ylöspäin ja sieltä takareunalle, missä oli iso jyrkänne. Kierreltiin hullulla jyrkänteellä tovi kunnes vahingossa törmäsin maalimieheen. Jäin odottelemaan hetken ja lähdin kiertämään maalimiestä. Törmäsin kuitenkin maalimieheen uudestaan ja testaaja antoi varoituksen sanan. Osmo alkoi ilmaisemaan mutta hieman liian kaukana eikä tarkentanut missä maalimies oli. Kyselin siltä sitten "missä on?" ja sain varoituksen koiran auttamisesta ilmaisussa. Hyväksyin kuitenkin huonon ilmaisun ja saatiin vielä jatkaa matkaa.
Kierrettiin alueen reunaan asti ja lähdin siksakkaamaan alueen halki. Oltiin kävelty koko alue läpi ja löydetty vain yksi. Oma usko alkoi loppumaan ja kyselin jo, alkaako aika loppumaan. Koska aikaa oli kuitenkin jäljellä vielä 15 minuuttia päätin lähteä halkomaan alueen. Löydettiin yksi seisova maalimies, minkä Osmo ilmaisi hyvin. Tosin myöhemmin ilmeni, että Osmo oli käynyt sielä jo aiemmin ilmaisematta.
Tämän tietämättä jatkettiin kuitenkin eteenpäin ja hakkuuaukiolla, mikä oli täynnä hakuujätekasoja, huomasin Osmolla olevan hajun. Kierrettiin yhtä kasaa, kun Osmo sitä niin haisteli. Toisella kierroksella se meni taas samaan kohtaan haistelemaan ja alkoi vaikeasti haukkumaan, jos sitä haukkumiseksi edes voi kutsua. Hyväksyin ilmaisun kuitenkin.
Lopputulokseksi hylätty suoritus. Ilmaisuun varmuutta oudoilla maalimiehillä. Testaajan mielestä ollaan superhyvä pari ja päästään vielä pitkälle. Hänen mielestä meidän yhteistyö pelaa. Meidän pitää nyt treenata vaikeampia maalimiehiä, muullakin kuin pressulla peitettyjä (lue: kokonaisten puiden alle haudattuja). Kyllä ärsyttää kovasti, mutta ymmärrän toki, ettei testaaja voinut meitä hyväksyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti