torstai 13. lokakuuta 2011

Kamala tapaus (+ haaste + treenailuja)

Tänään käytiin Ojangossa kaikkien kolmen koiran voimin. Tehtiin pientä helppoa rataa, koirat sai kokeilla rataa Katan ohjauksessa (oli vissiin ekoja kertoja radalla :D) ja myös mun kanssa. Tryffelin kanssa otettiin lopuksi vielä parit kontaktit, muutaman kerran kujakeppejä ja takaakiertoja.

Eilen oli mulle (ja varmaan myös koirillekin) erittäin rankka ilta, Tryffelin (mahtisuperhyperhyvien) treenien jälkeen Olavilta meni jalat alta ja se vaikutti tosi oudolta ja poissaolevalta. Onneksi muistin, että olin juuri ennen treeneihin lähtöä korjannut lattialtani kaksi tyhjää purkkapussia (koiran syötyjä) joten tiedettiin, mikä oli vikana. Olin ihan paniikissa ja onneksi isäni oli kotona. Soitettiin eläinlääkärille joka totesi kyseessä olevan insuliinishokki. Niin siis hunajaa veteen sekoitettuna koiralle juotavaksi. Onneksi Olavi pian jo oli paremmassa kunnossa, itse olin jo varautunut pahimpaan. Tänään on jo ihan reippaasti mukana meiningissä, kun mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Valtsun kanssa ei olla pahemmin treenailtu, kelit on huonoja ja on ehkä vähän turhan kylmä jo Valtsun jumeja ajatellen. Kerran viikossa olen sen hieronut ja ihan hyvin herra voi. Lämmittely tosin vaatii enemmän nyt kylmällä.

Sunnuntaina käytiin Ojangossa Olavin ja Tryffelin kanssa, seurana Nea ja Dusty. Tehtiin taas perus rataa, otettiin keppejä ja treenattiin kontakteja. Kepit sujuu neidiltä tosi hyvin mutta kontakteissa on vielä reilusti hiomista. Hyvä mieli on jäänyt kaikista viime treeneistä.

Lopuksi vielä: Haaste!

Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Eli kiitos (tai kamaluus :D) menee Nealle. Mun mielestä tällaset haasteet on aika kamalia mut tehdäänpä nyt kuitenkin :D
1. Yritän pitää mielessä, että kaikesta ei aina kannata panikoitua
2. Valtsu ja Olavi on satunnaisesti aivan kamalia riiviöitä mutta on ne kuitenkin sisimmissään kaksi parasta koiraa <3
3. Koiraharrastus on ainoa harrastukseni (valouvauskin liittyy lähinnä koiriin)
4. Olen aika nettiriippuvainen :D
5. En enää keksi Valtsulle pikkutemppuja, mitä voisin naksuttimella sille opettaa
6. Naksutin on mielestäni aivan super koulutusapu
7. Aina tulee mieleen, että pitää näyttää hyvältä, vaikka koirien kanssa menis metsään, kuitenkin lopulta lähden rähjäsimmissä ja rumimmissa vaatteissa :D
8. Koirat on aivan ihania ja yritän muistaa, että aina on osattava myös luopua niistä
Tuli nyt vähän "surullistakin" tekstiä, sen verran pahasti kolahti tuo Olavin tempaus. Vieläkin tulee itku kurkkuun, on ne vaan niin tärkeitä nuo elukat <3
 
Haaste jatkuu siis Janetelle, Viljalle, Emilialle, Rikulle, Noralle, Nealle, Wilkulle & Nealle :)

1 kommentti:

  1. Kiitos vielä eilisestä, oli Kivaa :-) Ja ihanaa että Olavi superagilityilijä näytti selvästi selvinneen kuitenkin säikähdyksellä <3

    Luopumislupauksen jotuu aina tekemään koiran hankkiessaan, mutta sitä ennen saa miljoonia ihania hetkiä onneksi kokea <3

    Kata

    VastaaPoista