Palautus maan pinnalle

Jaah, kyseessä siis Quickettiläisten tokopäivä Nauravan koiran hallissa Riihimäellä. Kouluttajana oli Kaisan kaveri Hanna Närhi.

Osmon kanssa aloitettiin ruudulla ja ensiksi näytettiin miten meidän leluruutu sujuu. Heti ensimmäiseksi meidät palautettiin maan pinnalle kommentilla "toi oli ihan hirvee!". Kyseessä siis ruututreeni, missä viedään lelu ruutuun, kävellään merkille ja lähetetään koira ruutuun/lelulle. Osmo ilmeisesti hiljensi vauhtia n. 5m ennen ruutua ja pudotti säkää puolella. Ei näin siis.

Hannan suosittelema treeni kuului näin: opeta koiralle kosketusalusta ja liitä se ruutuun. Osmohan osaa jo kosketusalustan joten voitiin aloittaa treeni heti. Kosketusalusta ruutuun ja koira ruudun sisään mutta väärään paikkaan. Ruutukäsky ja odottaa, että koira koskettaa alustaa. Osmolle tämä oli iisibiisi ja jatkettiin muutaman toiston jälkeen seuraavaan osaan. Merkin kohdalta käveltiin ruutua kohti samalla kysyen "missä ruutu?" ja kun koira varasti ruutuun koskettamaan alustaa palkattiin. Toimi meillä erinomaisesti.

Seuraavalla kierroksella luoksetulon stoppi mikä toimi erinomaisesti, joten ei saatu siihen mitään uutta. Keskiviikon omatoimitreeneissä tehtiin liikkuroituna kokeenomaisena ja silloin stoppi valui - tällä kertaa oli omastakin mielestä oikein hyvä. Liikkeestä seisomisen stoppi saisi olla pikkusen napakampi, mutta siihen ei ehditty saamaan neuvoja.

Lopuksi yritettiin ottaa paikkamakuu. Osmon kontakti ei pitänyt ja kun pariin otteeseen jouduin sitä huomauttamaan ilman parannusta lähdettiin pois rivistä. Kontaktitreeniä ollaan tehty jonkin verran mutta liian vähän. Maahanmenosta pitäisi palkata useammin, jotta se olisi Osmon mielestä kivaa - nyt meni maahan vasta toisella tai jopa kolmannella käskyllä..

Onkohan se vain pentuekavereiden kanssa treenaaminen niin kamalaa, että tuntee itsensä murskatuksi? Senhän pitäis olla kivaa.. Mä itse huomaan, että kaipaan positiivista kouluttajaa, toki saa nipottaa mutta nipotus ei saa olla negatiivisuuden jankkaamista vaan parannuskeinojen keksimistä. No, jatketaan treenaamista ja toivotaan parasta.