torstai 12. tammikuuta 2017

Olisko parempi?

Osmo ei edelleenkään ole oma itsensä. Se on epävarmempi kuin ennen ja rähjää hihnassa. Päätin käydä uudestaan Evidensiassa ortopedispesialistin luona kokeilemassa saisiko kuitenkin jotain lisää tietoa. Tämäkin eläinlääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että kyseessä olisi pitkien selkälihasten venähdys tms ja että se menee levolla ohi. Osmo sai uudestaan viikon kipulääkekuurin ja levossa jatketaan.


Olen monen kanssa jo keskustellut aiheesta ja luulen myös, että Osmo on aika tylsistynyt ja turhautunut. Koira, jonka kanssa aiemmin on touhuttu ja liikuttu paljon, joutuu olemaan lähes kuukauden todella pienellä liikunnalla eli lyhyillä hihnalenkeillä. Toki me vähän treenaillaan kotona, ollaan jatkettu noseworkkia ja ollaan siirrytty lasipurkeista huonekalutassuihin. Nyt keskitytään hajujen ilmaisuun. Mitään tarkkaa suunnitelmaa en ole tähän harrastukseen keksinyt, mutta eiköhän se kuitenkin kotiharrastuksesta käy näinkin.

Osmo sai eläinlääkärissä laserterapiaa ja sitä suositeltiin jatkettavaksi muutaman kerran lisää. Onneksi Tammisaaresta löytyy laserin osaava hoitaja, ettei tarvitse ajaa Lohjalle niin usein. Ehkä tämä tästä alkaa parantumaan ja päästään takaisin normaaliin elämään.


Viime viikonloppuna Nelson oli hoidossa meillä. Osmo jaksoi hyvin hösöttäjää ja Nelsonkin osasi rauhoittua. Nyt huomaa Nelsoninkin kasvaneen edes vähän aikuisemmaksi ja sen hoitaminen ei enää ole yhtä rankkaa kuin ennen. Pakkassäässä auton takaluukku jäätyi kiinni joten metsälenkkejä varten koirat joutuivat matkustamaan häkkiä vähän erikoisemmissa paikoissa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti